BANKNII TUHAI HUULI PDF

Banknii, erh buhii huuliin etgeediin mungun hadgalamj, tulbur tootsoo, zeeliin uil ajillagaanii tuhai huuli. Bookmark. Download. by Unurzaya Tsogtoo. -Odoogiin Mongol bankiig uurchilj Amerikiin NU-iin tub banknii togtoltsoog Iimd baruund dood tsalingiin tuhai huuli, het ashig olohiin esreg olon shattai, hynii. Mongol iin tov banknii nootsiig uul ni passive management hiih yostoi. Huuli baigaad baihad ingej baigaa humuus active management hii geed Huuhed baihdaa amtarhan unshdag bsan Main Rid iin tuhai sayahan neg.

Author: Zulkishicage Sagor
Country: Indonesia
Language: English (Spanish)
Genre: Art
Published (Last): 28 January 2010
Pages: 222
PDF File Size: 4.15 Mb
ePub File Size: 5.7 Mb
ISBN: 719-8-35440-456-8
Downloads: 92878
Price: Free* [*Free Regsitration Required]
Uploader: Majin

Bidend mundag hynees ilyy togtoltsoo, mehanizm heregtei. Amerik mayagiin erenhiilogchiin togtoltsootoi boloh. Yynii tuld ontslog enee teree gej tsoonhiin erx ashgiin yydnees zasalgyi baigaa xebeer ni xereglex 2.

Tangaragtan nar buyu irgediin tuluulugch nar etsiin shiidber gargadag songodog shyyhiin togtoltsootoi boloh. Hubaarilaltiin shudarga zarchmiig heregjyyleh. Iim uurchloltuudiig yaraltai hiij chadbal bid hurdan hugjina. Ene bodlogiig aad onii hyamraliin yed ANU-d Ruzbelt erenhiilugch heregjyylj hyamralaas uls ornoo gargasan bodlogo yum shyy. Ene bodlogooroo ter ard tymniihee setgeld niitsej 4 udaa erenhiilogchoor songogdson.

Getel tuhain yeiin amerikiin oligarhi bayachuud tyyniig galzuursan met esergyytsen baidag. Getel ene Ruzbeltiin bodlogo jiriin irgeded tudiigyi yidberiin ezded ch muu boloogyi.

Harin ch niigem ni ter ayaraa hugjij eryyljsen banknoi. Ene ni batlagdsan ynen. Ene bol aguu gaihamshig.

Ene bol shudarga hubaarilalt hamgiin gol zyil gedgiin batalgaa. Manai odoogiin ene turiin togtoltsoo hamgiin teneg haana ch baihgyi damfuu zyil sh yy dee.

Index of /doc_files/laws

Ene togtoltsoo songodog parliamentiin togtoltsoo ch bish. Ene togtoltsoo tsoon hyn erh tuuhai yydnees dur duraaraa sanaa nemj bii bolgoson bantan tuduu zyil shyy dee. Zahialgiin huuli hiij tyyniihee ynend terbum terbumaar ni hahuul abchihaad, tyyniigee alban yosnii bolgoh huuuli tatbariin urshooliin huuli sanaachilj gargaj baigaa ni ted yaj tsagaandaa garsniig haruulj baina.

  A ERA DA INCERTEZA GALBRAITH PDF

Iim bololtsoo olgodog bolohoor ted ene togtoltsoog yhen hatan hamgaaldag. Bas gemt heregtenyyd Niit ard tymnii tuluu gesen zub yzel, shudarga yosoor turiin bodlogo ni yabsan uls ornuud mash bogino hugatsaand ard tymnee zoboolgyi hugjsen. Mongol hyniig dord yzeh hereggyi.

Manai ard tymen mash tsoon hynii het bayajih gesen shunahai hysliin zolios bolj baina. Zah zeel gedeg chini niit hyn am baidag bolohoos gants hoyorhon bayachuud baidag yum bish. Manai banjnii ene hogiin tsalingaar ajillah durgyi baigaa ni tedhii archaagyinh bish harin ch erh chuluut, omog bardam yndesten gedgiig ni haruulj baina.

Banknii tuhai Documents –

Muljigdoj boolchlogdoj amidarsanaas yhsen ni deer Dotoodiin niit byteegdehyyn gedeg mongold amidarch baigaa niit hynii orlogo yum. Ene orlogo ni ezdiin ashig, ajillagsdiin tsalin yum.

Yag ynendee baiguullagiin ashig gedeg oilgolt songodog ediin zasagt baidaggyi. Iim oilgolt cosialist baisan ornuudad huyli ami buhtei baidag. Hynii oglogo ni tuhai hynii hargalzah amjirgaanii urtugt byren zagtsuulagddag.

Ene bol zyi togtol huuli gej songodog ediin zasagt yzdeg. Iimd baruund dood tsalingiin tuhai huuli, het ashig olohiin esreg olon shattai, hynii orlogo usuhiin hereer usdug, amjirgaanaas ni ilyy garsan orlogiig ni byren huraan abdag orlogiin tatbar baidag. Tend hynd amjirgaanii urtugoos baga tsalin uguhiig zubshuurdoggyi, bas yne nemeh, hyniig shulah zamaar het ashig olohiig horilodog.

Harin manaid yag esreg baidag. Tend ajilgyidel baidaggyi, manaid baidag ni yynees boldog. Manai tur hyniihee tsalingiin orlogiig hamgaaldaggyi. Oyu tolgoid gadaadiin 10 hyn mongol hynii tsaling abch baigaa ni gadaadiinhnii undur medlegtei holbootoi gesen. Yag ynendee mongol uurhaichin kanad uurhaichinaas er dutahgyi. Gantshan mongol hynd undur tsalin uguuleh bodlogo mongoliin murd baidaggyi.

  GIGANT KOMIKS PDF

Yyniig ni gadniihan ashiglaj manai bayalagiig gadagsh ni zuuj baidag. Odoogiin tomchuud bygd adil. Bi ene jisheeg absan ni zahiin jisheenii neg mudii.

Gol ni ted yynees sanaa abch huuli juramandaa irgediinhee tsalin orlogiig l hamgaalaasai gej bodson yum. Togtbortoi baidliin gereenyyded mongol hynii tsaling undur tohiroh yostoi.

Uchir ni ene byalag bol mongoliinh. Yadarsan ard tymend ochij baigaa mungund haramsaad yahab. Bolobsrolgyi chadbargyidee mania ard tymen yaduu baigaa gesen sanaag esergyytsej baina. Niigmiin bayalagiig shudarga busaar hubaarilj baigaa turiin bodlogo yynd buruutai. Hyn byriin orlogo ni ter hynii hargalzah amjirgaanii urtugtei tentsyy daih tuhai songodog ediin zasgiin huuli, zarchmiig manai mur ulandaa gishgesen.

Iim uls hezee ch hugjdeggyin batalgaa manai uls um. Ynendee mungu bish harin hereglee ediin zasgiin zorilgo gesen aguu zarchmiig uhaaraavhee. Daanch yyniig hiihees darga-hurungutnyyd maani yhtlee aih yumdaa. Abilgiin yndsen eh yysber ni het ashig yum.

Abilgiig gagtshyy shudarga hubaarilaltiin zarchmiig heregjyylj baij l byren arilgana. Manai uls yndsen huulindaa hyn byr tatbar tulnu gesen. Getel manai baknii nar hadgalamjaasaa olson hyynii ashigtaa 1 ch mungunii tatbar tulduggyi.

Uursdiiguu huuli gargaad chuluulchihsen. Ted iim l ulc. Hanknii tamhi shirheglen zarj baigaa abgai sard mugrur olsniihoo iig ni orlogiin tatbart ugdug. Getel manai noyoduud sard hyygiin ashgaasaa 10 tugrug oldog.